Niinkin kai jollain tavalla kaikilla. Minä tunnen tunteita, mutten liikaa. Tunnen liian vähän. Tuntevatko muut ihmiset liian paljon vai olenko minä vain keskeneräinen? Ehkä minuun on vain tullut virhe valmistaessa. tai ehkä jotain on jäänyt pois. Ehkä tunteet. Äly. Hymy. En lukenut käyttö ohjeita kunnolla. Tajuan, että voin lukea miten elän elämää, mutta on itsestäni kiinni elänkö elämää niinkuin ohjeessa sanotaan. päätän itse mihin suuntaan käännyn elämän risteyksissä ja mitä polkuja kuljen.
Milloin olemme valmiita? Koko maailma on kesken. Maailma vain pyörii ympyrää ja me tuhoamme sen ympäriltämme. Maailma on kesken. Milloin se on valmis? Silloinko, kun se tuhoutuu?
Minussa on paljon vikoja, paljon puutteita. Olen silti tyytyväinen siihen mitä olen, koska opin uutta joka päivä. Kasvan elämään . Opin virheistä ja takaiskuista. En tiedä miksi minä olen tässä ja nyt. kesken eräisenä. Tuleva tietoni ympäri maailmaa leviteltynä ja vain minä voin päättää mitkä tiedot itselleni kerään.
Saan itse valita oman elämäni polun. Niin saat myös sinäkin. Teemme jokainen elämässämme omat valintamme.
Eräs ihminen siteerasi minulle kerran: " ihmisen ei pitäisi verrata omaa elämäänsä toisen ihmisen elämään. Jokainen valitsee omat korttinsa elämäänsä. Jokaisen elämä on yksilöllinen ja persoonallinen. Oma polku tekee meistä yksilöllisiä ja erottaa joukosta. Jokaisen elämällä on oma tarkoituksensa."
Tämä ihminen, joka siteraasi lauseen minulle on Äitini.
Me kaikki olemme yksilöllisiä ja persoonallisia. Ollaan sellaisia, kuin meistä on tehty ja ollaan kiitollisia siitä. Eletään elämää, niin että ei tarvitse jälkeenpäin katua tehtyjä päätöksiä ja valintoja. Vaan, että jälkeenpäin voi muistella ilolla ja lämmöllä omaa, persooonallista kuljettua polkua.
